Luontomatkailun suosio ei ole laantunut. Pandemia ja maailman kriisit ovat saaneet meidät arvostamaan luontokokemuksia ja lisäksi tietoisuus niiden hyvistä vaikutuksista terveydelle ja hyvinvoinnille on lisääntynyt. Eräs tapa kokea näitä ihania luontokokemuksia on nähdä luonnonvaraisia eläimiä niiden luonnollisessa elinympäristössään puuhastelemassa, kaivelemassa ja tonkimassa omia tärkeitä touhujaan.
Onkin tutkittu, että meidän ihmisten toisiin eläinlajeihin kohdistuva viehtymys ja hoivaamisen halu saattaakin olla evoluution varrella kehittynyt erityisominaisuutemme, eikä ainoastaan kulttuurin tuotetta. Tämä on päätelty siitä, että vaarattoman eläimen läsnäolo saa monen ihmisen verenpaineen ja stressitason alenemaan niin merkittävästi, että se on helposti mitattavissa. Osa meistä reagoi tällä tavalla fyysisesti jo pelkkään eläimen katselemiseen.
On kuitenkin huomioitava, että vaikutus ei ole molemminpuolinen. Luonnonvaraisille eläimille meidän ihmisten katseleminen tuskin aiheuttaa stressitason alenemista, vaan päinvastoin.
Kun luontomatkailu on suosittua, myös sen vaikutukset luontoon ja siellä eläviin eläimiin lisääntyvät. Emme usein tule ajatelleeksi, kuinka monilla eri toimilla ihminen vaikuttaakaan luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin. Näitä toimia ovat muun muassa liikenne, metsästys, kalastus, teollinen toiminta, maa- ja metsätalous, muu maankäyttö sekä matkailu – myös luontomatkailu.
Lajityypillinen käyttäytyminen
Lajityypillinen käyttäytyminen on erilaista eri eläinlajeilla, mutta tärkeimmät käyttäytymispiirteet sisältävät ainakin mahdollisuuden liikkumiseen, kehonhoitoon, tutkimis- ja syömiskäyttäytymiseen, hoivaan, leikkiin, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon tai niistä pidättäytymiseen sekä lepoon lajityypillisellä tavalla.
Lajityypillinen käyttäytyminen on siis eläinlajin luontainen tapa käyttäytyä. Se on synnynnäistä sekä hormonien säätelemää ja tarve toteuttaa tätä on voimakas. Jos tarvetta ei ole mahdollista toteuttaa, hyvinvointi vaarantuu ja näkyy esimerkiksi käytöshäiriöinä.
Lajityypillisen käyttäytymisen toteutuminen on siis merkittävää, ja se tuottaa eläimen aivoissa mielihyvää aiheuttavien aineiden erittymistä. Ihminen ei saisikaan omalla toiminnallaan olla estämässä tai häiritsemässä tätä.
Vierailijana eläimen ympäristössä
Kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet ovat ensisijaisesti luonnonsuojelua varten, ja luontomatkailija on vierailija eläimen ympäristössä. Lähtökohtaisesti eläimiä ja niiden tilaa tulee kunnioittaa, ja niiden tulee antaa elää rauhassa. Luontomatkailijana meidän tulisi myös muistaa viestiä matkoistamme siten, että emme anna väärää käsitystä muille retkeilijöille, kuinka kansallispuistoissa tulee toimia.
Kannustetaan siis luontokuvillamme muitakin retkeilemään retkietiketin mukaisesti sen sijaan, että hakeudumme esimerkiksi eläintä ruokkimalla kuvausetäisyydelle eläimestä, jotta saisimme mahdollisimman kivan somekuvan.
Ruokkiako vai ei?
Luontomatkailijoina meidän ei kannata ruokkia luonnonvaraisia eläimiä. Jos eläin oppii olemaan rohkea ja uskaltautuu lopulta hakemaan ruokaa jopa ihmisen kädestä, altistuu se esimerkiksi ilkivallalle liiallisen kesyyntymisen vuoksi. Lisäksi ravinnon antaminen voi lisätä aggressiota lajikumppaneiden välillä. Ruokintatapahtumien aiheuttamat käyttäytymismuutokset voivat myös muuttaa kyseisen eläinyhteisön rakennetta ja vaikuttaa näin esimerkiksi lajin levinneisyyteen ja monimuotoisuuteen.
Ongelmana ruokinnassa voi olla myös poikasten oppiminen hakemaan ravintonsa vain ihmisiltä. Kun ruokkijat kaikkoavat, on poikanen altis nälkiintymiselle. Jotta ruokinnasta olisi eläimelle apua, sen olisi tapahduttava oikea-aikaisesti, puhtaudesta ja ruoan koostumuksesta olisi huolehdittava ja ruokintaan olisi sitouduttava pidemmäksi aikaa – ja tällaiseen yksittäinen luontomatkailija tuskin pystyy sitoutumaan.
Villieläinsairaalan verkkosivuilta löytyy hoito-ohjeita ja tiedotteita, joissa kerrotaan mm. siitä, kuinka roskaruoan tai pelkkä pullan syöminen aiheuttaa kehityshäiriöitä linnunpoikasille. Esimerkiksi tällaisen viljapitoisen ravinnon liiallinen valkuaisainepitoisuus voi aiheuttaa vesilinnuille niin sanottua enkelinsiipioireyhtymää, jolloin luonnottoman ravinnon syönti aiheuttaa siipiin kehityshäiriöitä, jonka vuoksi lintu ei pysty ikinä lentämään.
Ollaanhan porukalla vastuullisia?
Maailmalta putkahtelee jo todistettua tutkimustietoa siitä, kuinka matkailu on alkanut aiheuttaa haitallisia käyttäytymismuutoksia luonnonvaraisille eläimille. Esimerkiksi eläinten pelokkuus ihmistä kohtaan on vähentynyt tottumisen takia, ja petoeläinten esiintyminen matkailtavilla alueilla on vähentynyt ihmisen läsnäolon vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että saaliseläimet ovat muuttuneet helpommaksi saaliiksi pedoille ja toisaalta myös petojen tottuminen ihmisen läsnäoloon on tehnyt niistä rohkeampia tulemaan esimerkiksi ihmisten elinalueille. Asioilla on siis tapana kumuloitua, ja yksi asia johtaa toiseen.
Pidetäänhän siis porukalla huolta siitä, että luontomatkailemme vastuullisesti?
Vältetään ruuhkaisia alueita ja aikoja, ei aiheuteta melua tai syytä paeta meitä. Tiedostetaan miten oma matkailu vaikuttaa kohteen ympäristöön, ja annetaan luonnonvaraisten eläinten puuhastella rauhassa omia touhujaan.
Vinkkejä luontomatkailijalle:
Tarkista luontokohteesi mahdolliset liikkumisrajoitusalueet ja ajat, esimerkiksi luontoon.fi sivuilta luontokohteesi reittiesitteistä löytyvistä kartoista
Oman lemmikin kanssa retkeillessä on muistettava, että kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joissa koiran irtipito on kielletty ympäri vuoden. Koiraa ei saa pitää vapaana muillakaan alueilla ilman maanomistajan lupaa, ja 1.3.–19.8. (pesimäaika) välisenä aikana koira on kaikkialla, myös maanomistajan luvan saaneella alueella, pidettävä kytkettynä tai niin, että se on välittömästi kytkettävissä.
Huomio, että droonien lennättäminen on kielletty luonnonsuojelualueilla mm. liikkumisrajoitusalueilla, lintujen tärkeillä pesimäalueilla ja eläinten (esim. muutto) levähdyspaikoilla
Huomio eläinten pesimärauha-ajat: pääosin lintujen pesinnät ajoittuvat Suomessa huhti-heinäkuulle. Myös muut eläimet kuin linnut, esim. saimaannorppa, kaipaavat pesimärauhaa ja omaa tilaa muinakin aikoina.
Blogitekstin on kirjoittanut Sini Sarén, matkailututkimuksen maisteriopiskelija Lapin yliopistosta ja Reilun matkailun yhdistyksen asiantuntija. Hänen lempiluontomatkareittinsä on omasta rannasta soutuveneellä tehty lenkki läheisille rantakallioille ja hänen vaikuttavin luontokokemuksensa on ollut valaiden laulun kuuleminen Tyynellä valtamerellä snorklaillessa.
Lähteet:
Birdlife Suomi (2023) Lintujen pesimärauha. https://www.birdlife.fi/suojelu/vaikuttaminen/lintujen-pesimarauha/
Eläinten hyvinvointikeskus EHK (2021). Eläinten hyvinvointi Suomessa III. Luonnonvaraisten eäinten hyvinvointi. https://www.elaintieto.fi/reports/elainten-hyvinvointi-suomessa-raportti-julkaistaan-osissa-vuoden-2021-aikana/luonnonvaraisten-elainten-hyvinvointi/
García-Rosell, J., Koljonen, S., Kähkönen, O., Maijala, V., Majuri, K., Ojuva, J., Raasakka, E. & Äijälä, M. (2018). Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa: Vinkkejä ja hyviä käytäntöjä lappilaisten matkailueläinten hyvinvointiin. Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-236-5
Geffroy, B., Samia, D. S., Bessa, E., & Blumstein, D. T. (2015). How Nature-Based Tourism Might Increase Prey Vulnerability to Predators. Trends in ecology & evolution (Amsterdam), 30(12), 755-765. https://doi.org/10.1016/j.tree.2015.09.010
Kennelliitto (2023). Koiriin liittyvä lainsäädäntö. https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/koiriin-liittyva-lainsaadanto
Korkeasaaren eläintarha (n.d.) Villieläinsairaala. https://www.korkeasaari.fi/villielainsairaala/#19414034
Metsähallitus (n.d.) Retkeilyn ABC. Retkietiketti. https://www.luontoon.fi/retkietiketti
Metsähallitus (2023). Lintujen pesintää turvataan kansallispuistojen liikkumisrajoitusalueilla. https://www.luontoon.fi/-/lintujen-pesintaa-turvataan-kansallispuistojen-liikkumisrajoitusalueilla
Reilun matkailun yhdistys (2021). Reilun matkailijan ohjeet. Suojele luontoa ja eläimiä. https://www.reilumatkailu.fi/reilun-matkailijan-ohjeet/suojele-luontoa-ja-elaimia/
SEY Suomen eläinsuojelu ry ( 2023). Luonnoneläimet. Ruokinta. https://sey.fi/luonnonelaimet/luonnonelaimet/luonnonelainten-auttaminen/ruokinta/
Telkänranta, H. (2016). Eläin ja ihminen: Mikä meitä yhdistää? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kuvat: Pixabay & Pexels