Helsingin messukeskuksessa järjestettiin jälleen matkamessut 16.-19.1.2020. Reilun matkailun yhdistys oli mukana messujen Maata Pitkin –osastolla näytteilleasettajana. Lisäksi yhdistyksen aktiivit olivat jalkautuneet katsastamaan tärkeimpiä matkailututkimuksen ja kestävän matkailun ohjelmanumeroita.
“Less is more” -ajattelulla laadukasta ja kestävää matkailua
Kestävää matkailua edistettäessä laatu todellakin korvaa määrän, mikä todettiin myös useissa messujen puheenvuoroissa. Vaikka Matkamessujen perinteisiin on aina kuulunut kävijätilastojen ja matkailun kasvun tarkastelu, niin myös muutosta näihin mittareihin peräänkuulutettiin.
2020-luvulla emme voi sokeasti tuijottaa pelkästään yöpymisten määrää ja kävijämäärien kasvua. Tällöin esimerkiksi matkailun alueorganisaatioiden tulisi alueensa markkinoinnin ohella keskittyä enemmän matkailun kehittämiseen ja hallintaan.
Mutta millä tavoilla voimme mitata paremmin matkailun laatua? Matkatieto-seminaarissa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy esitteli matkailun tuoreita kävijätilastoja, mutta kertoi myös matkailijoiden keskimääräisistä viipymisajoista Euroopan kohteissa.
Voisimmeko panostaa kävijämäärien sijaan siihen, että Suomessa matkailijan viipymisaika olisi Euroopan pisin? Ajatuksena myös herää, että voisimme tutkia laadullisesti enemmän matkailijoiden kokemuksia sekä viestiä näistä. Voisimme mitata sitä, millä alueella matkailijat jättävät positiivisimman kädenjäljen.
Me Reilun matkailun yhdistyksessä kannustamme matkailijoita matkustamaan harvemmin ja pysymään matkalla pidempään, mikä tekee myös itse matkakokemuksesta paremman hätäisiin pikapyrähdyksiin verrattuna.
Ilmastokriisi on ajanut perinteisen matkailun murrokseen
Reilun matkailun yhdistyksen pisteellä vierailleiden toimesta kuultiin puhetta ilmastoahdistuksesta ja pyrkimyksestä tehdä matkaillessa kestävämpiä ratkaisuja. Lentäminen tuntui hävettävän monia, mistä toisaalta jäi kaukomatkatarjouksin varustellussa messutohinassa lähinnä ristiriitainen tunne.
Torstaina messuilla esiintyi vastuullisen matkailun asiantuntija Jeppe Klockareson. Hänen mukaansa parhaimmassa tapauksessa luontomatkailu voisi torjua ilmastonmuutosta ja toimia eräänlaisena hiilinieluna. Matkailu siis voisi luoda ns. ”carbon positive”-vaikutuksen. Kestävän ekoturismin ja luontomatkailun kehittäminen säästäisi luontoalueita metsän hakkuilta sekä pitäisi luontoalueet suojeltuina.
Monet Klockaresonin puheenvuoron esimerkkikohteet, kuten Guyana, ovat kuitenkin pitkien lentomatkojen päässä ja kestävässä matkailussa on tärkeää huomioida myös sosio-kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys ympäristön lisäksi. Usein vaikeammin saavutettavat ja koskemattomat alueet ovat herkimpiä matkailun vaikutuksille. Matkailun kehittämisen pitäisi olla lähtöisin paikallisilta ja heidän toiveensa pitäisi huomioida alueen- ja maankäytön suunnittelussa.
Työmatkailu raiteille?
Maata pitkin –lavalla oli useita hyviä tietoiskuja ja puheenvuoroja junamatkailun ystäville. Vaikka junamatkailu on kasvattanut suosiotaan tietyn kuluttajasegmentin keskuudessa, vielä on on edistysaskelia otettavana.
Junamatkailun suosiota parantaisi esimerkiksi palveluiden ja kansainvälisten lippujen varaus- ja ostokäytänteiden parantaminen. Tarvitsemme isoja muutoksia myös liikennejärjestelmäämme sekä verotukseen, joka tukee lentoliikennettä.
Kuitenkin myös yksittäisellä kuluttajalla on mahdollisuutensa sekä velvollisuutensa valita kestävän matkailun mukainen kulkuneuvo. Tärkeää on myös nostaa esiin junamatkailun kokemuksellisuutta, mikä kannustaa matkailijoita yhä enemmän kulkemaan maata pitkin
Kiinnostavaksi nousi erityisesti paneelikeskustelu ympäristökestävästä työmatkailusta. Työnteko onnistuu yllättävänkin hyvin ja keskittyneesti raiteilla, mutta monissa työpaikoissa matka-aikaa ei edelleenkään lasketa työajaksi. Työpaikkojen matkustussäännöt saattavat olla esteenä maata pitkin matkustamiselle, ja valitettavasti junamatkailu nousee usein kalliimmaksi vaihtoehdoksi.
Ja mitkä ovat yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet matkustussääntöihin työpaikalla? Voimme jokainen tehdä vaikuttamistyötä ja edistää muutosta vaatimalla myös työpaikoilla kestävämpiä ratkaisuja. Junalla matkustaminen voi olla myös parempi vaihtoehto verrattuna autolla liikkumiseen esimerkiksi työntekijän turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta.
Ilmastotoivoa ja hyviä käytänteitä
Voisimmeko entistä enemmän kertoa matkailun positiivisista vaikutuksista ja teoista? Tämä teema nousi esille ICRT:n eli Vastuullisen matkailun verkoston paneelissa, jossa oli mukana myös kaksi Reilun matkailun yhdistyksen asiantuntijaa, Anu Häkkinen ja Anu Nylund. Usein hyvä ruokkii hyvää ja kestävät teot kannustavat myös muita toimijoita. Matkailun viestintä on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi ja aidosti hyviä käytänteitä tulisikin jakaa. Anu Nylund myös huomautti, että puhumme usein ilmastoahdistuksesta, mutta onko meillä myös ilmastotoivoa?
Nämä teemat ovat myös yhdistyksessämme tärkeitä ja halusimmekin tuoda Matkamessuille ratkaisuja sekä tukea kestäviin valintoihin. Yhdistyksen pisteellä oli mahdollisuus jakaa kestävään matkailuun liittyvä ahdistus tai haaste, johon muut kävijät saivat jättää vastauksia. Kysymykset saivatkin useita vastauksia ja konkreettisia ehdotuksia, eikä kestävän matkailun teemoja tarvitse pohtia yksin.
Kirjoittanut Katri Tihilä ja Anu Häkkinen